Yltiän osakaskunta

Toimintakertomus 2024

Yleistä

Osakaskunnan vesialueet sijaitsevat pääosin Yltiänjärvessä (334 ha, 91,3 % alueista), Tervajärvessä ( 10 ha, 2,7 % alueista) sekä Alasessa (15,5 ha, 4,2 % alueista). Muita alueita (lammet ym.) on 6,5 ha ja 1,8 % vesialueista.

Osakaskunnan vesialueita ympäröivässä maan- ja rannanomistuksessa on tapahtunut paljon muutamassa vuosikymmenessä. Osakaskunnan alueella on nykyisellään varsin vähän ympärivuotisia asukkaita. Vapaa-ajan asuntojen määrä on lisääntynyt järven rannoilla ja asukkaita on tullut ympäri Suomea.

Osakaskunnan hallinto

Yleinen kokous pidettiin Lankalauantaina 30.03. 2024 alkaen klo 13.00. Kokouspaikkana oli Karansalmen kylätalo, osoitteessa Ähtärintie 999, 42930 Katajamäki. Kokouksessa oli läsnä 5 osakasta.

Hoitokunta

Osakaskunnan hoitokunnan puheenjohtajan on toiminut Erkki Aho ja varapuheenjohtajana Reijo Lähteenmäki. Jäseninä ovat toimineet Jari Tukiainen ja Heino Kujala, sekä varajäseninä Risto Ravolainen, Juho Tukiainen, Jouko Lähteenmäki ja Petri Aho.

Hoitokunta on pitänyt yhden varsinaisen kokouksen.

Kalakantojen ja vesistön hoito

Kalaston hoito

Istutukset

Yltiänjärveen istutettiin toimintavuoden aikana kuhanpoikasia 3 480 kpl.

Hoitopyynti

Ahvenen pyyntiä tiheäsilmäisillä katiskoilla suoritettiin koko avovesikauden aikana. Saalismääristä, eikä sen käsittelystä osakaskunnalla ole tarkempaa tietoa. Ahvenen hoitopyynnin tarve on vähentynyt kalojen keskikoon kasvettua.

Aiemmin laaditun suunnitelman mukaista hoitopyyntiä tehtiin kolmella (3) avorysällä toukokuussa. Pyyntialueeksi oli valittu Yltiänjärven pohjoisosa linjan Hännisensaari -Teeriniemi pohjoispuolella. Alueen pinta-ala on 42 hehtaaria. Saalis oli kolmen viikon pyynnissä 0,38 tonnia, joka vastaa n. 9,0 kg:n hehtaarikohtaista saalista. Saaliista yli 90 % oli särkeä. Saaliista suurin osa käytettiin hyväksi maanparannuksessa (puutarha ym.) Vain hyvin pieni osa voitiin hyödyntää ravintona, koska kylmälaitteita ei ollut saatavilla. Vähäiseen saaliin määrään oli syynä vaikeat sääolosuhteet. Kalojen keskikoko on pienentynyt ja suuria särkiä ei saalissa juurikaan ollut.

Vesistön hoito

Osakaskunnan kaislaleikkuri oli osakkaiden käytössä. Leikkuria käytti toimintavuoden aikana yksi vapaa-ajan asukas. Osalla osakkaita oli käytössä myös omia leikkureita.

Yltiänjärven näkösyvyyden mittauspaikkoja on eri puolilla järveä neljä (4) kappaletta. Mittaustuloksia on esitetty osakaskunnan nettisivuilla. Mittausohjeet ovat nettisivuilla. Vuonna 2024 mittauksia suoritettiin useamman kerran, mutta kaikkia tietoja ei ole vielä saatu osakaskunnalle.

Yltiänjoen kalataloudellisesta kunnostuksesta käytyjä alustavia keskusteluja jatkettiin. Joella tehtiin sähkökoekalastus syyskuussa. Koekalastuksen suoritti Keuruun kalatalousalueen toiminnanjohtaja Saku Salonen avustajansa kanssa. Osakaskunnasta kalastukseen osallistui Erkki Aho. Tulokset ovat kalatalousalueen sivuilla olevassa raportissa.

Talous

Toimintavuonna Keuruun kalatalousalue jakoi vuoden 2023 omistajakorvaukset. Osakaskunnalle omistajakorvauksia tuloutui 364,55 euroa. Toimintavuonna osakaskunnan tuloista 78,5 % muodostui omistajakorvauksista. Kalastuslupien osuus oli 21,5 %

Kuluista kalaveden hoidon (kalanpoikasten istutus) osuus oli 83,4 %, hallintokulut 16,6 %.

Toimintavuoden tase oli 530,92 euroa alijäämäinen. Tämä johtui mm. siitä, että kalastusluvat ovat voimassa kahden vuoden ajan (vuodet 2023 ja 2024). Tällöin lupatulojen kertyminen jälkimmäiseltä vuodelta ovat vähäisiä. Lisäksi kesätapahtumaa ei voitu pitää, mikä vähensi tulokertymää.

Vesihehtaaria kohden laskettuna osakaskunnan tulot ovat olleet vain1,39 euroa.

Kalastuksen järjestely

Pyynti- ja alamittarajoitukset

Pyyntiä on rajoitettu lähinnä lunastettavien verkkolupien määrää säätelemällä. Verkkoharvuuksista on annettu suosituksia, mutta varsinaisia kieltoja tai muita sääntelyjä ei ole tehty. Kuhan alamitta oli osakaskunnan vesillä, kalastuslain mukaisesti, 42 cm

Muu pyynnin järjestely

Osakkailla on yhden verkon peruskalastusoikeuden lisäksi mahdollisuus kalastaa uistimella, sekä rajoittamattomalla määrällä katiskoita. Pyydysmerkit tulee lunastaa. Osakkailla on lisäksi oikeus lunastaa lisäluvat enintään neljälle (4) verkolle. Kalastuslain mukaisesti vapaa-ajan kalastajat saavat kalastaa enintään kahdeksalla (8) verkolla (= 240 metriä).

Osakakunnan ulkopuolisten henkilöiden on mahdollista lunastaa kalastuslupia seuraavasti:

Verkkolupia enintään viidelle (5) verkolle, katiskalupia rajoittamattomalle määrälle sekä uisteluluvat useammalle vavalle.

Pitkäsiima, max. 100 koukkua, on yksi (1) pyydysyksikkö ja tarvitsee verkkoluvan.

Lupamyynti

Kalastuslupia on osakaskunnan vesialueille myyty vuonna 2024 seuraavasti: Katiskalupia osakkaille 5 kpl ja verkkolupia on myyty osakkaille 3 kpl. Lupien voimassaoloaika on kaksi vuotta, vuodet 2023 – 2024 (merkitty pyydysmerkeissä). Lupia ovat myyneet Haapamäen autohuolto/Jokisen eväät, sekä Erkki Aho.

Kalastuksen valvonta

Kalastuksen valvojina on Tervajärvellä toiminut Jukka Savonmäki ja Yltiänjärvellä Erkki Aho. Valvontaa on suoritettu pyydyksillä käyntien yhteydessä. Valvontakertoja on kertynyt yhteensä 15 kertaa. Erkki Aho on nimetty Keuruun kalatalousalueen kalastuksenvalvojaksi.

Muu toiminta

Yltiän osakaskunnan nettisivut ovat Keuruun kalatalousalueen ylläpitämällä nettialustalla. Sivuston ylläpitoa ovat tehneet Erkki Aho ja Reijo Lähteenmäki. Pihlajaveden kyläjulkaisussa Aisapuussa on kerrottu/esitelty osakaskunna toimintaa ja päätöksiä.

Edustukset

Osakaskunnan edustajana Keuruun kalatalousalueen yleisessä kokouksessa oli Reijo Lähteenmäki. Lähteenmäki on toiminut myös kalatalousalueen hallituksessa ja on ollut sen varapuheenjohtaja. Keski-Suomen kalatalouskeskuksen kokouksiin oli edustajaksi valittu Erkki Aho ja varalle Reijo Lähteenmäki .